Vappuviikonloppuun sisältyi ulkoilua hyytävässä tuulessa, lumiukkojen tekemistä ja grillausta räntäsateessa. Läheisellä islanninhevostilalla on viikonloppuisin talutusratsastusta kentän ympäri halukkaille lapsille. Lähdimme paikan päälle katsomaan, haluaisivatko pojat mennä hevosen selkään. Monta lasta oli jo ennen meitä jonossa, ja ystäväperheen tytöt kävivät myös tekemässä lenkin issikan selässä. Pojat saivat siis katsoa menoa kentän laidalta vähän aikaa ennenkuin kysyin heiltä, haluaisivatko he mennä hevosen selkään ratsastamaan. Molemmat olivat innokkaita. Niiskulle laitettiin ensin kypärä päähän ja nostin hänet issikan selkään. Niisku ei kuitenkaan halunnut, että heppa lähtee kävelemään, vaan hän halusi heti pois. Nipsu sen sijaan ei arastellut lainkaan, vaan halusi kiertää kentän hevosen selässä istuen. Pidin häntä vyötäröstä kiinni koko lenkin ajan, jotta horjahduksia ei tapahtuisi. Positiivinen kokemus kaiken kaikkiaan. Tulevaisuudessa voisi hyvinkin ottaa puheeksi ratsastusterapian mahdollisuuden.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti