Raivokohtauksia ja isänpäivän herkkuja

Aloitimme isänpäivän leipomalla poikien kanssa sämpylöitä aamupalaksi tämän ohjeen mukaan. Sillä aikaa kun sämpylät paistuivat uunissa, kävimme "herättämässä" Isimiehen. Pojatkin sanoivat hienosti: onnea isi (tätä fraasia toistettiin päivän mittaan useita kertoja). Aamupala oli brunssimaiseen tyyliin tavallista kattavampi (vaikkakin sitä nautittiin normaaliin aikaan eli klo 8). Ja tietenkin syötiin myös mokkapaloja. Pojat olivat tehneet päiväkodissa hienot mukit ja kortit lahjaksi. Onneksi näin, jolloin minun ei tarvinnut ryhtyä poikien kanssa askarteluhommiin, voin tunnustaa olevani ehkä maailman surkein askarkelija.

Nipsun kärsivällisyys kortintekoa kohtaan oli loppunut kesken, joten hänen kortissaan ei ole kädenkuvaa. Tämä kuvastaa hyvin viime viikkojen tilannetta. Omaa tahtoa alkaa olla ihan riittämiin molemmilla jätkillä ja neuvottelu- sekä harhautustaitoja tarvitaan monta kertaa päivässä. Suoranaisia raivokohtauksiakin on alkanut tulla. Siis sellaisia, että jostain mitättömästä (tai taaperon mielestä elämää suuremmasta) syystä pitää karjua vartin verran ja samalla voi myös hienosti heittäytyä lumihankeen makaamaan.

Niin nuo ihanat lumihanget. Alkuviikosta kirosin, kun työnsin ja vedin hiki päästä noruen tuplarattaita auraamattomilla teillä. Rakastan kuitenkin lunta ja talvea. Lasten kanssa parasta on juuri ulkoilu. Ja ulkoilu on nyt niin paljon miellyttävämpää, kun ei tarvitse huolehtia lumihangessa paikallaan istuvan Nipsun palelemisesta. Nipsu kävelee ulkonakin kivasti, epätasainen alusta tuottaa tottakai vaikeuksia ja jokainen pyllähdys on pienen kiukuttelun aihe. Talvikengät jalassa ja toppavermeet päällä Nipsu ei myöskään pääse itse nousemaan ylös.

Niisku lapiohommissa

Ostin kesäkuussa Reiman tehtaanmyymälästä pojille toppahaalarit. Alkusyksystä mietin vielä, että tuliko sittenkin ostettua liian isot, kun haalarit ovat kokoa 92 ja sisävaatteissa meillä on käytössä 80-86. Mutta ne ovatkin hyvänkokoiset. Kasvunvaraa haalareissa on reilusti eli lahkeet ja hihat ovat pitkät, mutta vyötäröllä on onneksi hyvät kiristysnyörit, niin puvuissa pääsee helposti liikkumaan. Nipsulle ostin varmuuden vuoksi kalliimman Reimatec+, jossa on alaosa erityisen kestävää materiaalia, koska kesällä ei ollut tietoa miten Nipsu tänä talvena liikkuu.