perjantai 20. elokuuta 2021

Mitä hyötyä tästä on?

Nipsun kuntoutussuunnitelma meni vanhaksi heinäkuun lopussa, mikä tarkoitti vammaistuen päättymistä ja Kelan maksamien terapioiden loppumista. Terapeuteille saatiin 3 kuukauden jatkoaika, kun tein Kelaan asiasta hakemuksen. Miksi uutta suunnitelmaa sitten ei ole laadittu? No koronan vuoksi. Tai siis sen vuoksi, että koronan vuoksi kiireetön sairaanhoito on suurissa vaikeuksissa ja emme ole saaneet Lastensairaalan lääkärikaaoksen vuoksi aikaa neurologille keväällä. 

Eilen olin Nipsun kanssa sitten vihdoin ja viimein Lastensairaalan käynnillä. Neurologin tapaaminen on muutaman viikon päästä, mutta fysioterapeutin arvio saatiin tehtyä ja uusista tavoitteista keskusteltua Lastensairaalan fysioterapeutin kanssa. Fyssari oli meille uusi, olimme tavanneet hänet vain kerran botox-pistoksen jälkikontrollissa.

Olen aikaisemminkin tuonut Lastensairaalassa esille Nipsun jalkaortoosin eli dafon toimimattomuuden. Tai siis sen, että omasta mielestäni ja dafon tekijän mielestä siitä ei ole mitään hyötyä. Nyt sanoin fyssarille suoraan, että jos mitään muuta tukea jalkaan ei haluta sairaalan mielestä laittaa, niin jätämme nykyisen tuen kokonaan pois. Fyssari kiitti suorasanaisuudesta ja ehdotti kävelyanalyysien tekoa liikelaboratoriossa. No nehän tehtiin juuri vuoden vaihteessa, kommentoin. Ai jaa? Entäs sitten oikeassa kengässä käytettävä tukipohjallinen, mikä sen tarkoitus on? Jos oikea jalka on pidempi, niin miksi sen alle laitetaan vielä paksu pohjallinen? Fyssari hymähti: "hyvä kysymys, en nyt itsekään oikein tiedä". 

Rakas seisomateline, epäkäytännöllinen jopa pöytänä.


Samalla käynnillä piti tehdä Nipsulle vetoketjuortoosi yökäyttöä varten. Kysyin taas ystävällisesti, että mikä on tämän tarkoitus ja hyöty lapselle, jonka nilkassa ei ole mitään kireyksiä. Nooooo, eihän siitä välttämättä mitään hyötyä ole.... Mutta jos teillä ei ole kiire, niin nyt sen voisi tehdä samalla käynnillä. Ja sitten kokeilla kotona. Voi halleluja sentään. 

Toinen asia, mistä me vanhemmat olemme eri mieltä kaikkien kanssa, on seisomateline. Seisomateline oli Nipsun käytössä päiväkodissa, mikä sopi meille hyvin. Asia ei poikaa haitannut, ja muut saivat hoitaa telineasiat. Kouluun tai iltikseen sitä emme halua. Haluaisitko sinä olla sidottuna johonkin vempeleeseen puoli tuntia niin, että et voi liikuttaa lantiosta alaspäin mitään? Haluaisitko sinä syödä vaikka välipalasi tähän härveliin sidottuna, kun kaverit ovat pöydän ääressä? Mitä hyötyä seisomatelineestä on juuri Nipsulle? Tämä on juuri se oleellisin kysymys. Ja mitä Lastensairaalan fysioterapeutti tähän kysymykseeni vastasi: ei välttämättä mitään hyötyä. Lihakset venyvät kyllä telineessä, mutta ne palautuvat takaisin samaan pituuteen. Fyssari kaarteli ja kierteli, yritti löytää iltiksen toiminnasta hyvää hetkeä seisomatelineen käytölle. Olin hiljaa. Lopulta sanoin diplomaattisesti, että mietimme asiaa. Kotona juttelimme asiasta Isimiehen kanssa vielä kerran. Nipsun lantio on todettu usean kerran virheettömäksi; Nipsun jalkojen pituusero on kasvanut, vaikka seisomatelinettä on käytetty; venytyksiä voi tehdä muutenkin. Lopputulos on se, että seisomatelineen voi hakea meiltä pois tilaa viemästä. 

Liikelaboratorioon menemme jossain vaiheessa syksyä uudelleen. Jospa vasemman jalan virheasentoa korjaamaan keksittäisiin jokin järkevä ja arkeen sopiva ratkaisu. Edellinen labran fyssareiden ehdotus oli rotaatioremmien käyttö. Siis sellainen paksu vyö sidotaan lantiolle ja siitä lähtee jalkaan remmit. Voi haloo! Joskus tuntuu siltä, että asiantuntijat elävät jossain toisessa todellisuudessa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti