sunnuntai 5. marraskuuta 2017

Itsensä huijaamista

Muistatteko, kun kaksi viikkoa sitten kirjoitin, että Niisku on oppinut kuivaksi? Että helpottaa suuresti, kun on ainoastaan yksi vaippapöksyinen talossa? No ei todellakaan pidä paikkansa tuo viimeinen virke.

"Jätemäärä vähenee, rahaa säästyy ja elämä helpottuu, kun lapsi oppii (kertakäyttö)vaipoista pois." No anteeksi vaan, mutta mä olen eri mieltä! Ainoastaan ensimmäinen kohta pitää paikkansa, kaatopaikalle (tai itse asiassa jätteenpolttolaitokselle) ei mene enää niin isoa lastia jätettä. Mutta jos jaksaisin laskea rahavirtoja, niin veikkaampa, että säästöä ei kerry. Hyvin harvassa on sellaiset päivät, että pyykkikonetta ei tarvitse pyörittää puolityhjänä. Muuta pyykkiä ei meillä kerry paljon, mutta likaiset ja haisevat alusvaatteet ja housut on mun mielestä pakko pestä samana päivänä.

Ja miten mä onnistuin huijaamaan itseäni, että elämä helpottuu? Kuinka paljon helpompaa oli kotoa pois lähtiessä ottaa mukaan varavaippa tai kaksi. Nyt pitää raahata mukana pari vaihtovaatekertaa ja pusseja likaisille vaatteille (ja ne varavaipat toiselle pojalle). Jännitetään sitä, meneekö haalari märäksi. Mietitään missä on lähin vessa. 

Elämä varmasti helpottuu niiden pirkkopettereiden perheissä, joissa kuivaksi opettelu on helppoa. Niissä perheissä, joissa lapsi oppii parin viikon tai jopa parin päivän aikana ilmaisemaan hätänsä ja toimittamaan asiansa ajoissa vessassa. Niissä perheissä, joissa lapsella ei ole kroonista ummetusta, joka vaikuttaa koko elämään.

Niiskun pegorion-annosta korotettiin perjantaina. Tilanne tasoittuu parin viikon jälkeen siitä, kun annosta on muutettu. Päätimme, että kuukauden ajan mennään näin ja itsenäisyyspäivän aikoihin mietitään uudelleen tilannetta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti