Eka kerta teatterissa

Kävimme tänään Kansallisteatterissa katsomassa Onnellisen prinssin. Bongasin tämän Lähiömutsin postauksesta. Kyseessä on Nukketeatteri Sytkyen esitys ja se on suunnattu mainosten mukaan 2-7-vuotiaille. Lähiömutsin mukaan se soveltuu lapsen ensimmäiseksi teatterikokemukseksi, joten ajattelin, että mekin mennään testaamaan poikien kulttuurikestävyys. Perhelippu neljälle kustantaa 50 €, mikä on mielestäni aivan järkyttävä hinta puolen tunnin esityksestä.

Pojat olivat etukäteen innoissaan teatteriin menosta, vaikka eivät aivan ymmärtäneetkään mitä se tarkoittaa. He jaksoivat hienosti seurata esitystä, kuuntelivat ja katselivat tarkkaavaisesti. Mutta minä olin pettynyt. Mielestäni esityksen kieli ja sanoma ei sovellu ainakaan vielä 3-vuotiaalle, saati sitten 2-vuotiaalle! Puhuttiin rahasta, lämmityksestä ja kuolemakin vilahti nopeasti. Ei ollut yhtään hauskaa kohtaa. Musiikki oli pääosin synkkää. Veikkaanpa, että käynnistä ei jäänyt poikien mieleen yhtikäs mitään. Mulla ei ole mitään kokemusta eikä tietämystä nukketeatterista, mutta tämä oli kyllä surkeuden huippu.

Teatterin jälkeen menimme brunssille Cafe Köketiin, mikä oli taas kerran erittäin miellyttävä visiitti. Brunssin hinta aikuisille on melkoisen korkea, mutta lapsille se kustantaa vain 1 € per ikävuosi. Buffetpöydästä oli mukava hakea pojille heidän mieleistään syötävää. Mahat täynnä porkkana- ja suklaakakkua ja superhyvää kahvia (syötiin me kunnon ruokaakin ennen jälkkäreitä), mentiin vielä leikkimään Kaupunginmuseon ilmaiseen Lasten kaupunkiin. Päivä Helsingissä toi mukavaa vaihtelua harmaaseen syksyyn.

Pojat olivat kotiin päästyämme väsyneitä, Nipsu oli herättänyt kaikki jo aamuseiskalta ja päivä oli täynnä touhua. Kun iltapalaksi ei Nipsulle kelvannut jugurtti, aavistin että kyseessä on jotain muutakin kuin pelkkä väsymys. Kuumemittari näytti aavistuksen vajaa 38 astetta. Olivathan jätkät jo viisi päivää terveinä, siis tervetuloa seuraava tauti.