Syksyä

Oho, kaksi viikkoa on hurahtanut edellisestä kirjoituksesta. Toissa viikolla iski väsymys opinnäytetyöhöni, kun mikään asia ei edennyt. Seuraavalla viikolla asiat etenivät sillä rintamalla ihan liian kovalla tahdilla, minkä johdosta huomasin tänä aamuna, että kaikki viime viikon tärkeät hommat oli tehty väärin. Turhauttaa, väsyttää, ketuttaa. Välillä mietin, että olisi helpompi olla "vain" palkkatöissä, palata omaan vanhaan duunipaikkaan. Mutta kun olen näin pitkälle jaksanut ja tehnyt opintoja öitä myöten, niin nyt ei ole aika luovuttaa. Nukun yön, syön lisää suklaata ja aloitan koko homman alusta (sekä koen paskaa fiilistä lisääntyvistä suklaakiloista).

Tänä aamuna auton lämpömittari näytti kaksi astetta (onneksi vielä plussan puolella). Poikien välikausivaatteet ovat kondiksessa, mutta omat huivit ja hanskat pitäisi kaivaa esiin, sen verran sormet palelivat.

"Eväsretkellä" mummulan pihassa. +4 astetta ja tihkusade. 

Menen ensi lauantaina livekirppikselle myymään poikien pieneksi jääneitä vaatteita ja leluja, joilla ei enää leikitä. Kävin sen vuoksi läpi koko viime talven vaatevaraston. Viime talvena pojilla oli koon 92 toppahaalarit, jotka olivat alkutalvesta reilunkokoiset mutta silti niissä pystyi hyvin liikkumaan. Tänään sovitettiin noita haalareita uudelleen: ne ovat edelleen hyvänkokoiset ja kasvunvaraakin on. Meidän minimiehet kulkevat siis kaksi talvea samoissa ulkovaatteissa. Neuvolan käyrien mukaan pojat kasvavat tasaisesti omilla miinuskäyrillään, joten en suostu huolestumaan minikokoisista jätkistä.

Äh, tästä tuli sillisalaatti. Olisi paljon ajatuksia päässä, mutta en vaan saa kirjoitettua mitään järkevää. Parempi mennä nukkumaan.