Onkohan tuo edes oikea suomen kielen sana: tautisina? No, se kuitenkin kuvaa tunnelmaa meillä.
Perheen kaikki kolme urospuolista edustajaa on sairastanut viikonlopusta lähtien syksyn (onko jo syksy?) ensimmäistä flunssa/laryngiitti/vatsa-sekaisin -tautiyhdistelmää. Isimiehellä on ehta miesflunssa, vaikka hän onkin kovin urhea. Pikkupojilla oli viikonloppuna pientä lämpöä, ääni käheänä ja vatsat sekaisin. Viime yönä käytiin Nipsun kanssa haukkaamassa viileää yöilmaa takapihalla, kun sisäänhengitys oli hankalaa lievän laryngiitin johdosta.
Itse olen yrittänyt esittää tehokasta ja kaiken osaavaa graduate student -ihmistä minulle täysin uudessa yrityksessä. Pää lyö tyhjää ja korvissa soi, kun yritän saada äiti/kesäloma -aivot uusille taajuuksille.
Perjantaina menemme koko perheen voimin allekirjoittamaan mökin kauppakirjat. Pojat varustetaan tilaisuutta varten pikkuautoilla ja pädillä, jossa on ladattuna muumeja ja maisaa. Kauppojen teon jälkeen jatkamme matkaa mökille ja fiilistelemme Koivurinteen tunnelmaa. Emme kuitenkaan viitsi jäädä poikien kanssa mökille yöksi, koska se vaatisi peräkärryllisen verran tavaran raahaamista (eikä autossa ole edes koukkua). Vietämme kaksi yötä Saimaan Holiday clubissa, suunnittelemme mökille tarvittavien tavaroiden hankintalistaa ja sunnuntaina kurvaamme vielä Koivurinteen kautta ennen kotiinpaluuta.
Ainoa mutta suunnitelmissa on tietenkin poikien kunto: jos kuumetta nousee tai voinnit muuten huononevat, niin koko paletti menee uusiksi. Jännitys tiivistyy perjantaita kohden...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti