Olin itse niin totaalisen väsynyt viime viikolla, että en mitenkään jaksanut järjestelmällistä sänkyyn palauttamista Niiskun kanssa. Isimies astui remmiin ja on hoitanut iltarumban siitä lähtien.
Kuinka kauan tätä jatkuu? Reilun viikon jälkeen on jo havaittavissa pientä rauhoittumista, joten toiveissa on, että Niisku tyytyy kohtaloonsa parin viikon sisällä eikä enää karkaa sängystä ainakaan kymmeniä kertoja.
Voisi kuvitella, että viikonloppuna tehdyt pitkät ulkoilut ja muut ylimääräiset ohjelmat olisivat väsyttäneet jätkän. Mutta ei. Yöunet jäivät Niiskulla viime viikonloppuna noin 10 tuntiin ja päikkäreitä ei tietenkään nukuta. Silti virtaa riittää, juokseminen ja pomppiminen ovat tällä hetkellä tapoja liikkua paikasta toiseen. Huoh.
 |
| Ekat mitalit. |
Sunnuntaina olimme liikuntavammaisille lapsille järjestetyssä tapahtumassa, missä oli lasten paraolympialaiset. Lajeina oli mm. ilmapallon heitto, keilaus ja angry birds (pehmolinnuilla heitettiin pehmosikoja). Pojat ovat tällaiseen tapahtumaan vielä pieniä, mutta oli silti hauska osallistua siihen. Pallonheitto onnistui hienosti ja kaikki osallistuneet saivat mitalit. Hauska ja erilainen sunnuntai-iltapäivä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti