Mun usein hokema juttu: kun äiti voi hyvin, niin lapset voivat hyvin.
En tee mitään typeriä uudenvuoden lupauksia, koska en niitä kuitenkaan pysty pitämään. Havahduin kuitenkin ennen joulua siihen, että en ollut käynyt kampaajalla moneen kuukauteen. Ja tajusin sen siitä yksinkertaisesta asiasta, että otsatukka oli koko ajan silmillä, tosi hyvät hoksottimet siis mulla... Ja samaan aikaan mun kuiva ihoni alkoi reagoimaan voimakkaasti pakkaseen ja kuivaan sisäilmaan. En ollut tehnyt mitään ihoni hyväksi koko syksynä. Nämä ovat pieniä, arkisia, ulkonäköön liittyviä asioita, mutta palauttivat mieleeni taas sen, että mun on pidettävä itsestäni parempaa huolta. Lähdin liikkeelle kampaajakäynnistä (oma luottokampaajani muistutti lisääntyvistä harmaista ystävällisesti); tänään tein päänahan ja kasvojen naamiot kotona. Ihana mieheni antoi mulle joululahjaksi lahjakortin hierontaan, mihin varaan ajan heti ensi viikolle. Jo näillä pienillä asioilla saan itselleni paremman mielen ja jaksan poikien kiukuttelua.
Kaikista eniten haluaisin kroppani taas jonkinlaiseen kuntoon. Ennen raskautta fyysinen kuntoni oli suhteellisen hyvä ja harrastin urheilua useita kertoja viikossa. Tärkeintä liikunnassa mulle on sen tuottama hyvä mieli ja tapa purkaa pahaa oloa hikoilemalla. Kiloja on kertynyt muutama ylimääräinen lähinnä kesän jälkeen, mutta niiden pudottaminen ei ole mikään tavoite. Eniten kaipaan liikunnan tuottamaa mielihyvää. Tässä elämäntilanteessa säännöllisen liikuntaharrastuksen aloittaminen ei kuitenkaan ole mahdollista. Ensi viikolla opiskeluni jatkuvat taas: neljä kertaa viikossa kolme tuntia lähiopiskelua ja siihen lisäksi vielä yksi iso projekti. Opiskelun jatkaminen on ollut oma päätökseni ja haluan todella saada tutkinnon valmiiksi, koska se mahdollistaa täydellisen alanvaihdon. Mutta jo etukäteen ahdistaa pitkät illat luennoilla ja kaikki kursseihin liittyvät kirjoitustyöt. Olisi niin ihanaa käyttää vähäinen vapaa-aika mieluummin liikuntaan ja omasta kunnosta huolehtimiseen. Yritän sen sijaan ottaa itseäni niskasta kiinni ja tehdä iltaisin edes muutamia lihaskuntoliikkeitä, jotta selkäkivut pysyvät aisoissa. Pyrin myös kävelemään joka paikkaan, jos vaan kelit sen sallivat. Rakastan talvea ja kunnon pakkasia, mutta poikia en viitsi viedä ulos näillä hyytävillä ilmoilla, joten viime päivät on vietetty sisällä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti