keskiviikko 4. marraskuuta 2020

Toiminto siirretty tai peruutettu

 Iltapäivällä satoi kaatamalla vettä. Laiskotti, otin auton ja hurautin sillä päiväkotiin hakemaan eskarilaisia kotiin. Olin päiväkodin pihassa klo 16.05. Koska satoi vettä, eskarilaiset olivat sisällä. Soitin ovikelloa: hoitaja tulee ovelle ja ilmoittaa, että pojat alkavat pukemaan. Samaan aikaan oven taakse tulee toinenkin äiti hakemaan lasta A. Klo 16.10 lapsi A lähtee äitinsä kanssa. Klo 16.10 - 16.25 välillä lapset B, C, D ja E lähtevät omien vanhempiensa kanssa kotiin puettuaan vaatteet ja kerättyään tavaransa. 

Minä seison ulko-oven takana ja odotan. Klo 16.25 Niisku ja Nipsu tulevat ulos ja mekin päästään lähtemään. Normi settiä meidän perheessä.

Toiminnanohjausjärjestelmässä on pahoja ongelmia. Jos vieressä on joku muu pukemassa, oma toiminta pysähtyy. Jos kuulee jonkin kivan (tai ikävän) asian, oma toiminta pysähtyy. Jos pitää kertoa jokin asia (ja asiaa on koko ajan), oma toiminta pysähtyy. 

Juuri nyt näyttää ja tuntuu siltä, että Nipsun suurin ongelma ei ole liikuntavamma, vaan toiminnan ohjaus. 

Elokuussa aamuherätys oli klo 7.15, jotta päiväkotiin (matkaa 600 m) ehdittiin kahdeksaksi. Sitten herätystä aikaistettiin klo 7.00. Tuo vartti aiheutti sen, että Nipsua väsytti ja kiukutti aamuisin enemmän, jolloin aamut pahenivat ja lähdöt viivästyivät enemmän. Aikaistettiin nukkumaan menoa siten, että sängyssä pyritään olemaan klo 20.00. 

Mutta sekään ei riittänyt. Nyt herätyskello soi klo 6.55. Hyvinä aamuina pojat saavat aamutoimet tehtyä siten, että olemme ulkona klo 7.45. Aamutoimet tarkoittavat sängystä ulos nousemista, vessakäyntiä, hampaiden pesua ja vaatteiden pukemista. 

Saimme Nipsun toimintaterapeutilta vinkin, että kuvalliset ohjeet voisivat auttaa. Kunhan joku käy työpaikallaan, saadaan nuo ohjeet tulostettua. Auttavatko ne, sitä en vielä tiedä. 

Pinna on kireällä. Todella kireällä. Oman toiminnanohjauksen puute vaikuttaa Nipsulla kaikkeen. Ja se vaikuttaa sitä kautta myös koko perheeseen. Niiskullakin on haasteita samoissa asioissa, mutta hänen kanssaan "normaalit" apukeinot riittävät. 

Onko tämä pysyvää? Eikö meille riittänytkään vain cp-vamma, erityisherkkyydet, urologiset haasteet, suolisto-ongelmat, hahmotushäiriö, näönkäytön ongelmat?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti