maanantai 17. kesäkuuta 2019

Kesä ja liikkumisen terapia

Kesä on parasta terapiaa liikuntavammaiselle lapselle - ainakin omasta mielestäni. Käsissä ei ole paksuja tumppuja, kengät ovat ohutpohjaiset ja joustavat, paksut vaatteetkaan eivät haittaa liikkumista. Me pyrimme olemaan ulkona niin paljon kuin mahdollista, ihan oman mielenterveyteni vuoksi kuin myös Nipsun monipuolisen liikkumisen takia.

Yhtenä arki-iltana kävimme pikaisesti tutustumassa väliaikaisen vuokrakodin lähistöllä olevaan leikkipuistoon. Niiskusta on kevään aikana kuoriutunut esiin pieni apina, joka haluaa kiivetä joka paikkaan; ihanaa, koska poika oli aikaisemmin todella arka eikä uskaltanut mennä mihinkään ilman aikuista. Nipsu selvästi miettii omaa liikkumistaan ja pärjäämistään nykyään, kun näkee veljen kiipeilevän ja temppuilevan puistoissa ja muutenkin ulkona. Nipsu tiedostaa omat rajoitteensa ja osittain ehkä hyväksyykin sen, että hän ei pääse samoihin paikkoihin kuin veljensä. Turhautumista ja itkuakin syntyy useasti.



Tässä meille uudessa leikkipuistossa on iso "hämähäkki"verkko. Pojat eivät olleet kiinnostuneita aluksi siitä lainkaan. Menin itse kiipeämään verkon huipulle ensin, ja huusin ylhäältä pojille, että kuka tulee pelastamaan minut, jos en osaakaan tulla alas. Tästä innostuneena Niisku lähti kiipeämään verkkoon perässäni. Nipsu harkitsi pitkään, mutta sitten hän oma-alotteisesti lähti harjoittelemaan: vasen eli hemikäsi oli pakko ottaa mukaan, koska muuten tasapaino ei pysynyt. Kysyin välillä Nipsulta, haluaako hän apua, mutta sitä ei kaivattu. Jätkä selvästi osasi arvioida, kuinka pitkälle hänen taitonsa riittävät. Juuri tällainen harjoittelu on sitä tärkeintä fysioterapiaa: arjessa selviytymistä. Vasemman käden tarttumaote on pikkuhiljaa löytymässä, mutta voimaa kädessä ei juurikaan ole, joten sitä pitää treenata vielä paljon.

Nyt kesän myötä olen yhtäkkiä myös havainnut sen, että Nipsun juoksuvauhti on melkoisen kova. Edelleen hän jää veljestään jälkeen, mutta syksyyn verrattuna tahti on ihan erilaista. Tärkeintä kaikessa liikkumisessa olisi, että poika saisi onnistumisen kokemuksia.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti