Huh, tämäkin viikko on ohitse kohta. Koko viikko harjoiteltiin päiväkodissa olemista. Mentiin aamulla puoli yhdeksän aikoihin ja lähdettiin lounaaksi kotiin, paitsi torstaina syötiin lounas päiväkodissa. Pojat ovat edelleen erittäin arkoja, mutta pikkuhiljaa ottavat kontaktia hoitajiin. Hoitajat vaikuttavat mukavilta ja ovat ottaneet hyvin molemmat pojat vastaan. Nipsun fyssari oli kahtena päivänä päiväkodilla ja silloin käytiin yhdessä käytännön asioita läpi. Miten pukemis-, potta-, käsienpesu-, ruokailu-, leikki- yms tilanteet pitäisi Nipsun kanssa hoitaa. Toistaiseksi pidämme seisomatelineen kotona, silmälappuhoito toteutetaan päiväkodissa.
Positiivisten asioiden lisäksi päiväkodissa on tullut ilmi jo negatiivisiakin. Ruokalappuja ei ole tarpeeksi, nokkamukeja ei myöskään ole. Kyseessä on 1-3 vuotiaiden lasten ryhmä, joten olettaisin, että näin pienet vielä kyseisiä välineitä tarvitsevat. Poikien on jo hyvä aika opetella juomaan tavallisesta mukista, mutta olin ajatellut, että kunhan tottuvat ensin muuten päiväkodissa olemiseen. Ettei kaikki ole uutta heti alussa. Ja tuo ruokalappu on mielestäni erittäin käytännöllinen: meillä kolmasosa ruuasta tippuu edelleen syödessä, joten olisi helpompaa että se tippuisi sinne muoviseen ruokalappuun eikä vaatteille.
Päiväkodissa ei myöskään käytetä lapsia potalla lounaan jälkeen. Keskustelin hoitajien kanssa asiasta, miksi näin on? Heidän mielestään siirtymätilanteita on niin paljon, että lounaalta mennään siksi suoraan nukkumaan. Pojilla tulee yleensä kakat ruokailun jälkeen, joten nähtäväksi jää mitä päiväkodissa tapahtuu tämän suhteen.
Itselläni on tunteet erittäin herkässä. Monta kertaa olen jo miettinyt, pitäisikö sittenkin jäädä kotiin poikien kanssa. Miten voin luovuttaa heidät vieraiden hoitoon? Luottamus päiväkotia ja hoitajia kohtaan ei ole täydellinen. Niin moni yksityiskohta on siellä kuitenkin pielessä. Huomenna pojat jäävät sinne ilman minua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti